Sisämarkkinoiden 30-vuotisjuhlavuonna on kuitenkin tärkeää muistaa, että näin ei ole aina ollut. Ennen yhtenäismarkkinoita yritysten, suunnittelijoiden ja innovoijien oli selviydyttävä Euroopan hajanaisesta ja epäyhtenäisestä teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmästä, eikä heillä ollut juurikaan varmuutta siitä, että heidän yhdessä jäsenvaltiossa rekisteröity teollis- ja tekijänoikeutensa hyväksyttäisiin toisessa jäsenvaltiossa.
Katsaus taaksepäin
Yhtenäismarkkinat perustettiin 1.tammikuuta 1993 sen jälkeen, kun vuonna 1987 allekirjoitettiin yhtenäisasiakirja ja7. helmikuuta 1992 Maastrichtin sopimus . Ne poistivat menestyksekkäästi tavaroiden, palvelujen, työvoiman ja pääoman liikkuvuuden esteet ja tarjosivat samalla lukemattomia mahdollisuuksia miljoonille yrityksille ja kuluttajille Euroopassa. Teollis- ja tekijänoikeuksien merkitys tälle prosessille oli selvää jo silloin, kun ajatus yhtenäismarkkinoista muotoiltiin. Vuonna 1985 julkaistussa valkoisessa kirjassa "Sisämarkkinoiden toteuttaminen" todettiin, että teollis- ja tekijänoikeuslainsäädännön eroilla oli suora ja kielteinen vaikutus yhteisön sisäiseen kauppaan ja "yritysten mahdollisuuksiin kohdella yhteismarkkinoita taloudellisen toimintansa yhtenäisenä ympäristönä".
Asiakirjassa korostettiin ensimmäistä askelta, joka on tarpeen yhteisön tavaramerkkiä koskevan päätöksen tekemiseksi, ja ehdotusta kansallisten tavaramerkkilakien lähentämiseksi. Valkoisessa kirjassa esitettiin, että näistä ehdotuksista olisi huomattavia etuja: Euroopan yrityksille avautuisi uusia markkinoita, kun ne voisivat yhdellä hakemuksella saada yhden kaikki jäsenvaltiot kattavan tavaramerkin. Tämän prosessin välttämätön osa oli Euroopan komission ehdotus uuden "yhteisön tavaramerkkiviraston" perustamisesta.
Eurooppalaisten yritysten on vielä odotettava muutama vuosi, ennen kuin ehdotus toteutuu. Vuosi yhtenäismarkkinoiden perustamisen jälkeen vuonna1994 Espanjan Alicantessa syntyi kuitenkin EUIPO. Silloin nimemme oli sisämarkkinoiden harmonisointivirasto.
EUIPO - yhtenäismarkkinoiden menestystarina
Yhtenäismarkkinoita kuvaa hyvin EUIPOn tarina ja ne lukuisat edut, joita sen perustaminen on tuonut EU:n yrityksille. Teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmällä on ollut tärkeä rooli yhtenäismarkkinoiden luomisessa, sillä se on varmistanut, että teollis- ja tekijänoikeuksien (kuten tavaramerkkien, mallien ja patenttien) luojat ja omistajat voivat suojata luomuksiaan ja hyötyä niistä kaikkialla EU:ssa. EUIPO, EU:n tavaramerkki (EUTM) ja rekisteröity yhteisömalli (RCD) ovat parhaita esimerkkejä tästä menestyksestä; ne ovat toteuttaneet alkuperäisen vision esteiden poistamisesta yrityksiltä antamalla niille mahdollisuuden rekisteröidä teollis- ja tekijänoikeutensa koko EU:n alueella yhdellä hakemuksella. Nykyään rekisteröimme vuosittain noin 150 000 tavaramerkkiä ja yli 80 000 mallia .
Lisäksi kansallisten teollis- ja tekijänoikeuslakien lisääntyvä yhdenmukaistaminen vähentää sekaannusta, lisää varmuutta ja helpottaa yritysten menestymistä EU:ssa. EUIPO on ollut olennainen osa tätä yhdenmukaistamisprosessia ja auttanut luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla toimiville yrityksille, edistänyt innovointia ja tuonut teollis- ja tekijänoikeuksille lisäarvoa yrityksille ja kansalaisille Euroopassa ja sen ulkopuolella.
Näitä ponnisteluja korostettiin äskettäin julkaistussa 2023 - julkaisussa. Vuotuinen sisämarkkinaraportti. Siinä Euroopan komissio korostaa teollis- ja tekijänoikeuksia yhtenä hyvin toimivien sisämarkkinoiden keskeisistä mahdollistajista ja kiittää EUIPOn roolia teollis- ja tekijänoikeuksien suojelussa sen 30-vuotisen olemassaolon aikana. 1. kesäkuuta 2023 alkavaksi suunniteltu laaja-alainen pyrkimysyhtenäisen patenttijärjestelmän perustamiseksi vahvistaa sisämarkkinoita entisestään tarjoamalla eurooppalaisille innovoijille uuden välineen teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseksi. Yhdenmukainen suoja kaikissa osallistujamaissa tarjoaa innovoijille valtavan kustannusedun ja vähentää hallinnollista taakkaa. Vaikka EUIPO ei suoraan osallistu yhtenäisen patenttijärjestelmän laatimiseen, se osoittaa, että teollis- ja tekijänoikeuslainsäädännön yhdenmukaistaminen EU:ssa on jatkuvaa tarvetta.
Lue koko artikkeli täältä.